So tell the boys that I am back in town

Olin reilun viikon hiljaa ja menetin ainoan tilaajani. Kokeillaan nyt uutta paluuta.

Radiohiljaisuuteen oli syynsä. Viimeiset päivät ennen muuttoa olivat pirun hektiset. Hoidettavaa ja stressattavaa riitti, eikä viimeisinä päivinä ollut edes tietomakonetta käytössä.

Eilen kuitenkin saimme rakkaan ystäväni kanssa vihdoin ajettua tänne pohjoiseen ja purettua muuttolaatikot pakusta. Nyt on siis pojalla vihdoin uusi ja ehtoisa koti.
Toki oli muuton kunniaksi rellestettävä uuden kotikaupungin yössä ja hyvinhän tuo tuntui sujuvan. Vastaanotto uudessa lähipubissa oli lämmin ja ensikosketus paikallisiin taksikuskeihinkin on nyt saatu. Provosoinnin vuoksi jalkaani laittamat pillifarkut herättivät kyllä ansaitsemansa huomion, mutta olisin ollut pettynyt mikäli kukaan ei olisi jaata sanonut.

Nyt kun apukuski on saatu matkalle kohti pääkaupunkiseutua alkaa järjetön pyykki- ja kamojenpurkausrumba jossa kyllä riittää työtä, mutta eiköhän siitä selvitä. Ehkä. Joskus.

Vapise Oulu! Poikasi on palannut kotiin.

Bad Luck Charm

Voiko olla mitään siistimpää kuin tuulikellot? No toki varmaankin, mutta juuri nyt toivelistan jaetulla ykkössijalla muuttoauton kera on nimenomaan tuulikello. Tahtoisin sellaisen uuden kotini parvekkeelle. Mutta mahtaisivatkohan tulevat naapurini arvostaa moista kilinää?

Sen sijaan parvekeasia, jonka arvostamisesta ei naapureilta kysellä, on sikahieno vihreä tekonurtsimatto, jota parvekkeeni hivenen rähjääntynyt betonilattia suorastaan vaatii peitteeksensä. Siispä rautakauppaan tai johonkin muuhun etolaan hetipian.

Disco Ensemble raikaa ja perusteettoman toiveikas olo riivaa. Naapureiden kakarat pomppii trampoliinilla.

Life Becoming a Landslide

Niinhän se sitten meni se odotettu puhelukin, että ei niitä hyviä uutisia ollut herra J:llä kerrottavana laisin. No sen verran toki, että laskua vastaan lupasi korvata muuttokuluja sataan euroon saakka. Sillähän saakin sitten melkein bensat jo ostettua, ainakin osalle matkaa… Vaan kun sukulaisille tarpeeksi venytti alahuulta, sai kuitenkin sen Toukokuun vuokran sovittua, ja sehän liennee tärkeintä, että saa tän muutto-operaation edes jostain päästä käyntiin.

Nyt täällä väliaikaisessa majapaikassa on vuorossa toipuminen Vapun aiheuttamista mielenjärkytyksistä toimintaterapian muodossa. On luvassa tiskiä, pyykkiä, imurointia ja kokkaamista. Vaan mikäpä siinä, kunhan vaan jaksaisi. Laiskottaa niin pirusti. Vaan täytyyhän siitä suoriutua, ennen kuin isäntäväki saapuu reissultansa kotiin.

Iloinen tapahtuma on se, että jääkiekon ämmämmät alkaa tänään. Vaan kun tässä majapaikassa on pieni lapsi, joka menee nukkumaan kahdeksalta illalla, tarkoittaa se, ettei matseja ainakaan mitenkään äänekkäästi hehkuteta. Mitäpä tuosta toisaalta, näkeehän ne tulokset aamulla netistä.

Ruotsissa räjähtelee pommeja ja Norjassa vyöryy maa. Minä juon nyt kahvia.